Aluevaltuusto
Pöytäkirja 08.12.2025/Pykälä 55

Aluehallitus 10.11.2025 § 204 

Valmistelija Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen puh. 040 359 6841, Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua puh. 040 6567232, juristi Aki Rasimus, puh. 040 6567444

Hyvinvointialuelain 115.1 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Taloussuunnitelma on hyvinvointialuelain 115.2 §:n mukaan laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa.

Hyvinvointialuelain 115.3 §:n mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Lisäksi talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Investointia varten hyvinvointialue voi kuitenkin ottaa pitkäaikaisen lainan, jos valtioneuvosto on antanut sille lainanottovaltuuden hyvinvointialuelain 15 §:n mukaisesti.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa on hyvinvointialuelain 115.4 §:n mukaan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Investointiosasta on ilmettävä hyvinvointialueen investointien lisäksi hyvinvointialuekonsernin toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävimmät investoinnit ja sen on perustuttava 16 §:ssä tarkoitettuun investointisuunnitelmaan, jonka toimivaltaiset ministeriöt ovat hyväksyneet.

Lähtökohdat talousarviovalmistelulle ovat olleet hyvin haastavat, sillä Etelä-Savon hyvinvointialueen taseessa on vuoden 2024 tilinpäätöksessä noin 76,6 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaus ennustaa vuodelle 2025 noin 14,7 miljoonan euron alijäämää, joka toteutuessaan tarkoittaisi noin 81,3 miljoonan euron kumulatiivista alijäämää vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Liitteenä oleva talousarvioesitys päätyy vuoden 2026 osalta noin 10 miljoonan euron ylijäämään, ja taloussuunnitelma vuodelle 2027 osoittaa noin 21,8 miljoonan euron ylijäämää. Näin ollen kumulatiiviset alijäämät eivät ennätä tulla katetuiksi hyvinvointialuelain asettamassa määräajassa. Etelä-Savon hyvinvointialue on kuitenkin tehnyt määrätietoisesti töitä talouden tasapainottamiseksi ja kulukasvun hillitsemiseksi. Tämä on vaatinut ja vaatii edelleen määrätietoista, rohkeaa ja johdonmukaista talouden tasapainottamista, mitä myös hyvinvointialueiden ohjaamisesta vastaavat ministeriöt ovat Etelä-Savon hyvinvointialueelta ohjausneuvotteluissa vahvasti edellyttäneet.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 talousarvioraamin 10.6.2025 § 141. Talousarvioraamissa on huomioitu vuonna 2024 päätetyt sopeutustoimet. Aluevaltuusto teki 7.10.2024 § 70 päätökset vuosien 2025 ja 2026 sopeutustoimista, mutta osa sopeutuksista palautui uudelleen valmisteltaviksi. Näistä aluevaltuusto päätti 11.12.2024 § 77 talousarvion yhteydessä. Vuoden 2026 talousarvioon kohdistuu aiempien päätösten perusteella yhteensä 23,2 miljoonan euron sopeutustavoitteet. Lisäksi vuodelta 2025 siirtyy n. 8,9 miljoonaa toteutumattomia sopeutuksia vuodelle 2026. Näiden lisäksi yt-menettelyn lopputulemana talousarvioon sisällytetään n. 25 miljoonan sopeutustavoitteet.

Osana talousarviovalmisteluprosessia aluehallitukselle ja -valtuustolle pidettiin seminaari talousarviovalmistelun tilanteesta 3.11.2025 ja kerrottiin talousarvioesityksen päätyvän 10 miljoonan euron ylijäämäiseen tulokseen.

Sopeuttamistoimien taustalla on talouden tasapainottaminen, ja lisäksi vuosien 2025 ja 2026 lainanottovaltuuksien ehtona on ollut talouden sopeuttaminen ja lainanhoitokyvyn turvaaminen. Etelä-Savon hyvinvointialue sai 19.3.2025 valtiovarainministeriöltä tiedon, että vuoden 2025 lainanottovaltuuden ehdot ovat täyttyneet toimitettujen taloussimulaation sekä kuvattujen sopeuttamistoimien myötä. Sopeutustoimia esitettiin vuosille 2027-2028, mutta vaikean taloustilanteen vuoksi sopeutustoimiin ryhdyttiin aikaisemmin ja niitä on sisällytetty vuoden 2026 talousarvioon.

 Myös vuoden 2026 lainanottovaltuuteen liittyy ehtoja:

•          Hyvinvointialueen aiemmin tekemien sopeutuspäätösten toimeenpanoa tulee jatkaa. Alueen palveluverkkoa tulee tiivistää huomioiden alueen vähentyvä väestön määrä.

•          Savonlinnan sairaalaan kohdentuvien tila- ja laiteinvestointien tulee olla tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon terveydenhuoltolain mukaisesti päivystys- ja leikkaustoiminnan osalta kaventunut sairaalan palveluvalikoima. Huomioon on otettava sairaala rooli ja sen muutokset osana Etelä-Savon ja itäisen yhteistyöalueen suunnitelmia ja YTA-sopimusta. Tila- ja laiteinvestointien tulee olla toteuttamistavaltaan sellaisia, jotka mahdollistavat toiminnan ja palveluvalikoiman joustavan muuttamisen myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi vastaanotto- ja vuodeosastotilojen tulee soveltua muutettavaksi perusterveydenhuollon toimintojen käyttöön.

•          Etelä-Savon hyvinvointialueen tulee laatia ja toimittaa valtiovarainministeriölle 30.1.2026 mennessä hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisen toimielimen hyväksymä suunnitelma tuottavuus- ja taloudellisuustoimenpiteistä, jotka varmistavat alueen lainanhoitokyvyn pitkälläkin aikavälillä ja turvaavat lakisääteiset palvelut. Suunnitelma tulee käydä läpi hyvinvointialueen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Suunnitelman tulee sisältää vuosittaiset tuottavuutta parantavat toimenpiteet ja rahamääräiset lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista on mahdollista seurata.

•          Valtiovarainministeriö voi hylätä suunnitelman tai edellyttää sen täydentämistä, jos on ilmeistä, että toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ilmoitus suunnitelman hylkäämisestä tai tarpeesta täydentää suunnitelmaa tulee antaa Etelä-Savon hyvinvointialueelle 17.2.2026 mennessä. Hyvinvointialue voi täydentää suunnitelmaa valtiovarainministeriön käsittelyn perusteella 31.3.2026 mennessä. Valtiovarainministeriö voi pyytää hyvinvointialuetta raportoimaan suunnitelman toteutumisesta puolivuosittain

Vuosien 2025 ja 2026 lainanottovaltuuksiin liittyvät valtioneuvoston päätökset löytyvät talousarviokirjan oheismateriaalista.

Asiakasmaksuissa sovelletaan lainsäädännön mahdollistamia maksimitasoja, jotka ovat talousarvion laadinnan perustana. Asiakasmaksuhinnasto tuodaan toimielinkäsittelyyn omana erillisenä asianaan. Uusissa palvelujen ostoja koskevissa hankintasopimuksissa hinnankorotusten maksimitasona pidetään edelleen lähtökohtaisesti hyvinvointialueindeksiä, kuten aluehallitus on jo 25.9.2023 § 277 linjannut.

Talousarvion valmistelu- ja laatimisperusteita, hyvinvointialueen taloussuunnittelukauden rahoitusnäkymää ja talousarvioon vaikuttavaa talouden tasapainottamisen kokonaisuutta käsitellään liitteenä olevan talousarviokirjan kappaleessa 2.

Liitteenä on yhteenveto aluevaltuuston aiemmin päättämistä vuodelle 2026 kohdistuvista sopeutustoimenpiteistä sekä tiedot vuodelta 2025 siirtyvistä sopeutustoimista. Näiden lisäksi yhteenvedosta löytyy toimialakohtaiset kokonaissummat yt-menettelyn sopeutuksista.

Vuoden 2026 talousarvioesitys päätyy 10 miljoonan euron ylijäämään.

Yhteistoimintaneuvottelut:

Aluehallitus on 10.6.2025 §:ssä 141 päättänyt talousarvioraamista vuodelle 2026 ja valtuuttanut henkilöstöjohtajan käynnistämään tarvittaessa edellä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 4 §:n mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, päättämään neuvottelukutsun laatimisesta, sisällöstä, lähettämisestä ja työnantajan edustajien nimeämisestä yhteistoimintaneuvotteluun sekä vastaamaan yhteistoimintaneuvottelujen käytännön toteutuksesta. Neuvotteluissa tavoiteltiin 25 milj. euron säästövaikutusta. Neuvottelut koskivat lähtökohtaisesti koko Etelä-Savon hyvinvointialueen henkilöstöä joko välittömästi tai välillisesti ja sopeuttamistoimenpiteet tulisivat koskemaan 600 henkilöä koko organisaation laajuisesti.

Työnantaja toimitti yhteistoimintaneuvotteluun liittyvän kutsun ja oheismateriaalin henkilöstöjärjestöjen edustajille 11.9.2025. Yhteistoimintaneuvottelujen asialista, neuvotteluesitys, toimintasuunnitelma ja työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma toimitettiin neuvotteluun osallistuville työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajille. Neuvotteluesitys ja työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma toimitettiin työvoima- ja elinkeinotoimistolle.

Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin 17.9.2025 lukien kuuden viikon ajan. Neuvotteluissa käsiteltiin sopeutussuunnitelmia toimialoittain. Yhteistoimintaneuvottelut saatettiin päätökseen 29.10.2025.

Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat neuvotteluissa edustaneet koko henkilöstöä. Yhteistoimintamenettelyllä on pyritty turvaamaan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Suunniteltuja muutoksia ja niiden perusteita, vaikutuksia ja mahdollisia vaihtoehtoja työnantajan näkemyksen mukaan on käyty läpi yhteistoimintalain hengen mukaisesti vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä. Järjestöjen jättämät lausunnot ovat 29.10.2025 pidetyn neuvottelupöytäkirjan liitteinä. Henkilöstöön kohdistuvien sopeutustoimien säästövaikutus on n. seitsemän miljoonaa euroa.

Neuvottelujen aikana hyvinvointialueen lakisääteinen palvelutuotanto pyrittiin pitämään niin normaalina kuin mahdollista. Asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaarannettu missään tilanteessa.

Kaikki esitettävät toimenpiteet toteutetaan taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena irtisanomisuhka kohdistuu 158 tehtävään ja näissä tehtävissä toimiviin henkilöihin. Irtisanomisen välttämiseksi työnantaja selvittää mahdollisuudet sijoittaa henkilöt toisiin tehtäviin.

Hallintosäännön 9.2 §:n 6 kohdan mukaan aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana ja vastata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta. Edellä mainitun mukaisesti aluehallituksella on yksinomainen toimivalta yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa, joka tarkoittaa, että aluevaltuustolla ei ole toimivaltaa asiassa.

Oheismateriaalina oleva 29.10.2025 yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirja liitteineen ja toimialojen neuvottelun aikana esittämät yhteenvedot ennakkovaikutusten arviointeineen eivät ole vielä julkisia (Julkisuuslain 6 § 9 k).

Toimivalta Hallintosääntö 9.2 § 6 kohta

Hyvinvointialuejohtajan esitys: 

 Aluehallitus päättää

1. todeta, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty ajalla 17.9.2025-29.10.2025 ja saatu päätökseen sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esitetyt sopeuttamistoimenpiteet käsitellään osana Etelä-Savon hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarviota ja taloussuunnitelmaa;

2. merkitä tiedoksi vuoden 2026 talousarvioesityksen ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman valmistelutilanteen;

3. jatkaa asian käsittelyä 24.11.2025, jolloin aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2026 talousarvion ja 2026-2028 taloussuunnitelman hyväksymistä. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valtuuttaa rahoitusjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia.

Käsittely:

 Merkitään, että Marjaana Huhtinen (hyvinvointialueen työntekijä, palvelussuhdejäävi, HL 28.1 §:n 4 kohta), Liisa Pulliainen (hyvinvointialueen työntekijä; intressijäävi, HL 28.1.§:n 3 kohta), Sanni Saari (hyvinvointialueen työntekijä; palvelussuhdejäävi, HL 28.1 §:n 4 kohta), Pirkko Valtola (läheinen henkilö Mikkelin kaupunginhallituksen jäsen; yhteisöjäävi, HL 28.1 §:n 5 kohta), Jouni Vironen (hyvinvointialueen työntekijä; palvelussuhdejäävi, HL 28.1 §:n 4 kohta) ja Tommi Vehmala (Kangasnimen kunnanvaltuuston puheenjohtaja; yleislausekejäävi, HL 28.1.§:n 7 kohta ja hyvinvointialueen työntekijä; palvelussuhdejäävi, HL 28.1 §:n 4 kohta) ilmoittivat olevansa esteellisiä. Ilmoitukset hyväksyttiin ja esteelliset poistuivat kokouksesta.

 Esteellisenä poistuneiden tilalle saapuivat Anne Matilainen (Marjaana Huhtisen henkilökohtainen varajäsen), Petri Lappi (Liisa Pulliaisen henkilökohtainen varajäsen) ja Ari Hänninen (Pirkko Valtolan henkilökohtainen varajäsen).

 Merkitään myös, että kokouksesta jo aiemmin olivat poistuneet aluehallituksen jäsenet Arto Seppälä, Eero Aho, Panu Peitsaro, Oskari Valtola ja Heli Järvinen. Heidän tilalleen kokoukseen saapuivat Soile Kuitunen (Arto Seppälän henkilökohtainen varajäsen), Tapani Liukkonen (Eero Ahon henkilökohtainen varajäsen), Lotta Tuominen (Heli Järvisen henkilökohtainen varajäsen), Maijaterttu Tiainen (Panu Peitsaron henkilökohtainen varajäsen) ja Mira Ilmoniemi (Oskari Valtolan henkilökohtainen varajäsen).

 Merkitään, että hyvinvointialuejohtaja sekä sosiaalipalvelujen terveyspalvelujen, ikääntyneiden palvelujen, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen sekä konsernipalvelujen toimialajohtajat selostivat asiaa kokouksessa ja vastasivat aluehallituksen jäsenten kysymyksiin.

 Merkitään, että Jarkko Wuorinen kokouksesta 11.23. ja hänen tilalleen varapöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Petri Lappi.

 Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 11.25–11.31.

 Merkitään, että Tapani Liukkonen ja Lotta Tuominen poistuivat kokouksesta klo 11.51.

 Merkitään, että Hannu Auvinen poistui kokouksesta 13.53.

 Merkitään, että Maijaterttu Tiainen poistui kokouksesta klo 13.53.

 Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko ja klo 14.01–14.08.

Päätös: 

 Aluehallitus päätti

1. todeta, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käyty ajalla 17.9.2025-29.10.2025 ja saatu päätökseen sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esitetyt sopeuttamistoimenpiteet käsitellään osana Etelä-Savon hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarviota ja taloussuunnitelmaa;

2. merkitä tiedoksi vuoden 2026 talousarvioesityksen ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman valmistelutilanteen;

3. jatkaa asian käsittelyä 24.11.2025, jolloin aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2026 talousarvion ja 2026-2028 taloussuunnitelman hyväksymistä. Lisäksi aluehallitus esitti aluevaltuustolle, että se valtuuttaa rahoitusjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia.

Tiedoksi 

Aluehallitus 24.11.2025 § 221 

Valmistelija Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen puh. 040 359 6841

Aluehallituksen 10.11.2025 § 204 käsittely jatkuu. Hyvilin 24.1.2024 antaman lausunnon mukaan mukaan on katsottava, että esteellisyyden tapauskohtainen harkinta koskee itse asiaa kokonaisuutena, mukaan lukien valmistelu, kokouskäsittelyt ja täytäntöönpano. Näin ollen tapauskohtaista harkintaa ei ole rajoitettu vain yhden kokousasian käsittelyyn, vaan se koskee esimerkiksi myös saman asian jatkokäsittelyä. Mikäli ko. asiaa koskevasta esteellisyydestä toimielin on jo päättänyt, eikä kokousasiassa tai esteellisyysperusteissa ole tapahtunut muutoksia, esteellisyys ja sen syy todetaan asian jatkokäsittelyn yhteydessä ja merkitään pöytäkirjaan.

Talousarvion tulostavoitetta on pienennettävä 7,1 miljoonaan euroon alentuneen valtion rahoituksen vuoksi aiemman 10 miljoonan tulostavoitteen sijaan.

Aluehallitus on 10.11.2025 §:ssä 204 päättänyt yhteistoimintaneuvottelujen päättämisestä ja neuvottelujen lopputuloksesta. Päätöksen mukaan yhteistoimintaneuvottelujen osalta asia on loppuun käsitelty.

Lisäksi asiassa tulee huomioida, että hallintosäännön 9.2 §:n 6 kohdan mukaan aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana ja vastata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta. Edellä mainitun perusteella aluehallituksella on yksinomainen toimivalta yhteistoimintamenettelyyn liittyvissä asioissa, mikä tarkoittaa, että aluevaltuustolla ei ole toimivaltaa asiassa.

Aluehallituksen esitys vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026–28 on käsitelty yhteistyötoimikunnassa 18.11.2025.

Palvelulautakunta antaa 25.11.2025 lausunnon aluehallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026–2028. Lisäksi talousarviota on käsitelty hyvinvointialueen vammais- ja vanhusneuvoston kokouksissa 12.11.2025 (vammaisneuvoston kannanotto liitteenä).

Toimivalta Hallintosääntö 9.2 §:n 1 ja 3 kohta

Hyvinvointialuejohtajan esitys: 

 Aluehallitus

1) päättää esittää aluevaltuustolle vuoden 2026 talousarvion ja 2026-2028 taloussuunnitelman hyväksymistä. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valtuuttaa rahoitusjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia;

2) mikäli aluevaltuuston päätös vuoden 2026 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2028 tai valtiovarainministeriön ratkaisu lainanottovaltuuden ehdoista edellyttävät lisää sopeutustoimenpiteitä jo päätettyjen lisäksi aluehallitus päättää valtuuttaa henkilöstöjohtajan käynnistämään tarvittaessa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, päättämään neuvottelukutsun laatimisesta, sisällöstä, lähettämisestä ja työnantajan edustajien nimeämisestä yhteistoimintaneuvotteluun sekä vastaamaan yhteistoimintaneuvottelujen käytännön toteutuksesta.

Käsittely:

 Todettiin, että asian aiemman käsitelyn alkaessa ilmoitetut esteellisyydet ovat asiaselostuksessa mainituin perustein voimassa. Merkitään, että kokouksesta esteellisinä poistuivat Marjaana Huhtinen, Liisa Pulliainen, Jouni Vironen ja Tommi Vehmala. Heidän tilalleen kokoukseen saapuivat Anne Moisio (Marjaana Huhtisen henkilökohtainen varajäsen) ja Maijaterttu Tiainen (Liisa Pulliaisen henkilökohtainen varajäsen).

 Merkitään asian käsittelyn alkaessa paikalla olleet aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet:

-          Leppä, Jari

-          Liukkonen, Tapani (Eero Ahon henkilökohtainen varajäsen)

-          Moisio, Anne (Marjaana Huhtisen henkilökohtainen varajäsen)

-          Tuominen, Lotta (Heli Järvisen henkilökohtainen varajäsen)

-          Tiainen Maijaterttu (Panu Peitsaron henkilökohtainen varajäsen)

-          Lappi, Petri (Liisa Pulliaisen henkilökohtainen varajäsen)

-          Kuitunen, Soile (Arto Seppälän henkilökohtainen varajäsen)

-          Silvennoinen, Eija

-          Ilmoniemi, Mira (Oskari Valtolan henkilökohtainen varajäsen)

-          Hänninen, Ari (Pirkko Valtolan henkilökohtainen varajäsen)

-          Wuorinen, Jarkko

 Käsittely kohdassa Sosiaalipalvelut, vammaispalvelut ja Vaalijala

 Asiasta käydyn keskustelun aikana Mira Ilmoniemi teki Ari Hännisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: ” Kohtaan Sosiaalipalvelut, vammaispalvelut ja Vaalijala, teen muutosehdotuksen. Keskustelu Vaalijalan erityisaseman turvaamiseksi on valtion kanssa jatkettava, sen erityinen rooli pitää tunnistaa ja huomioida rahoituksessa. Vaalijalan yksiköiden supistumista ei tule tehdä, ennakoivasti, vaan todellisen asiakaspoistuman mukaisesti. Eloisan on käynnistettävä markkinavuoropuhelu, yksityisten palveluntuottajien, yhdistyksien ja säätiöiden kanssa, olisiko heillä mahdollisuutta alkaa tuottamaan Nenonpellon ulkopuolisia, Koivu 3 ja Koivu 4 yksiköiden toimintaa muutoin kuin laitoshoitona, ennenkuin yksiköiden toimintaa päättyy.”

 Kokouksessa pidettiin tauko klo 13.47-13.53.

 Mira Ilmoniemen vastaesityksestä käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösesitystään seuraavasti: ”Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen laitoskuntoutuspaikkojen vähennykset toteutetaan talousarviovalmistelun mukaisesti. Tämän lisäksi käydään markkinavuoropuhelu Koivu3 ja Koivu4 yksikköjen mahdollisen muun kuin laitoskuntoutus-palvelun osalta. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi perhehoito. Selvitetään lastensuojelun laitospalvelun mahdollisuus tulevaisuudessa Nenonpellossa. Nenonpellon laitosalueen tulevaisuus halutaan turvata ja vahvistaa edunvalvontaa valtion suuntaan.”

 Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän muuttama päätösesitys hyväksyä. Esittelijän muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja vastaesitys ja kannatukset peruttiin. Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun päätösesityksen tulleen tältä osin aluehallituksen päätökseksi.

 Käsittely kohdassa Terveyspalvelut, sairaalapalvelut

 Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarkko Wuorinen teki Eija Silvennoisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: ”Säilytetään palliatiivinen osasto itsenäisenä. Yhdistetään kirurginen ja konservatiivinen osasto, säästö 1.200.000”.

 Edelleen asiasta käydyn keskustelun aikana Maijaterttu Tiainen teki Lotta Tuomisen ja Eija Silvennoisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: ”Palliatiivinen osasto jatkaa entisissä tiloissaan (2B-käytävällä) itsenäisenä osastona, mahdollisesti hieman supistetulla sairaansijamäärällä ja kirurginen osasto 2A ja sisätautien osasto 4A yhdistetään yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.”

 Perustelut: ”Esitetyssä mallissa, palliatiivinen ja sisätautien yhdistelmäosasto, kärsivät sekä palliatiiviset potilaat ja heidän läheisensä että sisätautien potilaat, koska osaston tilat eivät sovellu samanaikaisesti sekä eristystä vaativien infektiopotilaiden hoitoon että elämän loppuvaiheen potilaiden vaativaan hoitoon ja heidän ja heidän läheistensä yksityisyyden turvaamiseen. Kysymys on arvovalinnasta, sallitaanko kuolevalle ihmiselle arvokas kuolema yksikössä, jossa tiloja ja toimintaa on kehitetty ja palkittu ja jossa on palliatiiviseen hoitoon koulutettu osaava henkilökunta vai halutaanko kuolema siirtää akuuttiosaston hälyyn, jossa huoneratkaisut eivät voi taata yksityisyyttä tai esim. mahdollisuutta läheisen ihmisen yöpymiseen kuolevan luona. Lisäksi palliatiivisen hoidon tarve on kasvava alueemme väestön ikärakenne huomioon ottaen. Nytkin palliatiivinen osasto on tukiosastona noin 40 ihmiselle. Kuoleman läheisyyden ennakoimattomuuden vuoksi osaston kuormitus ei ole tasainen, yhtenä päivänä voi olla 3 potilasta, mutta seuraavana jo 13. Lisäksi kehittämisen tarvetta on oikea-aikaisessa ohjautumisessa palliatiiviseen hoitoon; nykykäytännössä pth-osastoilla on potilaita, joille olisi hyötyä palliatiivisestä arvioinnista, johon osaston sairaansijoja voisi hyödyntää ja samalla vähentää em. osastojen kuormitusta. Savonlinnassa Liikkuva sairaala on toteuttanut kotisaattohoitoa jo vuosien ajan. Jos sairaansijoja on tarve vähentää palliatiiviselta osastolta, niin yhteistyön ja kotisaattohoidon edelleen kehittäminen, henkilökuntaresurssien, yhteisen lääkevaraston, kipupumppujen, happirikastimien ja hoitotarvikkeiden yhteiskäyttö sekä niistä aikaansaadut säästöt olisivat perusteita palliatiivisen osaston säilyttämiseen ja Liikkuvan sairaalan toimistotilojen siirtämiseen palliatiivisen osaston yhteyteen. Sisätautien 4A ja kirurgian 2A osastot tarjoavat molemmat akuuttia erikoissairaanhoitoa ja jatkohoitoa muista sairaaloista siirtyville potilaille. Näiden osastojen hoidon samankaltaisempi luonne olisi perustellumpaa yhdistää kuin sisätautien ja palliatiivisen osaston. Edellä esitettyjen ratkaisujen toteutuksen valmistelussa, sekä keskusteluissa mukana olleiden HERKO -potilaiden hoidon järjestelyssä, ovat parhaita asiantuntijoita näiden potilasryhmien hoitoon osallistuva monialainen henkilökunta, joiden kokemus ja ehdotukset tulee ottaa huomioon taloudellisten argumenttien lisäksi lopullisia ratkaisuja tehtäessä.”

 Kokouksessa pidettiin tauko klo 14.30-14.41.

 Jarkko Wuorisen ja Maijaterttu Tiaisen vastaesityksistä käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösesitystään Maijaterttu Tiaisen vastaesityksen mukaisesti: ” Palliatiivinen osasto jatkaa entisissä tiloissaan (2B-käytävällä) itsenäisenä osastona, mahdollisesti hieman supistetulla sairaansijamäärällä ja kirurginen osasto 2A ja sisätautien osasto 4A yhdistetään yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.”

 Koska tehdyt vastaesitykset koskivat samaa asiaa, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän muuttama päätösesitys hyväksyä. Esittelijän muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja vastaesitys ja kannatukset peruttiin. Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun päätösesityksen tulleen tältä osin aluehallituksen päätökseksi.

 Kokouksessa pidettiin tauko klo 15.00-15.03.

 Merkitään, että Mira Ilmoniemi poistui kokouksesta klo 15.03.

 Käsittely kohdassa Terveyspalvelut, akuuttipalvelut / Pelastuspalvelut

 Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarkko Wuorinen teki Petri Lapin ja Eija Silvennoisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: ”Ensihoidossa säilytetään kaksi 24/7 moniammatillista ensihoitoyksikköä nyt käsiteltävillä Punkaharjun, Sulkavan ja Puumalan alueilla”.

 Jarkko Wuorisen vastaesityksestä käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösesitystään seuraavasti: ”Akuuttipalvelut: Punkaharjulta operoiva yksikkö muuttuu 12h/7 päiväyksiköksi kahdella ensihoitajalla. Akuuttipalvelut: Puumalassa ja Sulkavalla jatkavat moniammatilliset yksiköt. Pelastustoimesta etsitään sisäisesti korvaavat sopeutukset”.

 Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän muuttama päätösesitys hyväksyä. Esittelijän muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun päätösesityksen tulleen tältä osin aluehallituksen päätökseksi.

Päätös: 

Aluehallitus
1) päätti esittää aluevaltuustolle vuoden 2026 talousarvion ja 2026-2028 taloussuunnitelman hyväksymistä käsittelytiedoissa mainituin muutoksin. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valtuuttaa rahoitusjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia;
2) mikäli aluevaltuuston päätös vuoden 2026 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2028 tai valtiovarainministeriön ratkaisu lainanottovaltuuden ehdoista edellyttävät lisää sopeutustoimenpiteitä jo päätettyjen lisäksi aluehallitus päättää valtuuttaa henkilöstöjohtajan käynnistämään tarvittaessa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, päättämään neuvottelukutsun laatimisesta, sisällöstä, lähettämisestä ja työnantajan edustajien nimeämisestä yhteistoimintaneuvotteluun sekä vastaamaan yhteistoimintaneuvottelujen käytännön toteutuksesta.

Tiedoksi 

Aluevaltuusto 08.12.2025 § 55  

7077/02.02.00/2025  

Asiaselostus: Aluehallitus 10.11.2025 § 204 ja Aluehallitus 24.11.2025 § 221

Toimivalta Hallintosääntö 8.5 §:n 1 ja 4 kohta

Aluehallituksen esitys: 

 Aluevaltuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja 2026-2028 taloussuunnitelman. Lisäksi aluevaltuusto valtuuttaa rahoitusjohtajan tekemään talousarviokirjaan tarvittaessa teknisiä korjauksia.

Käsittely:

 Merkitään, että asian käsittelyn alkaessa aluevaltuutettu Liisa Pulliainen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi, HL 28.1.§:n 3 kohta). Esteilmoitus merkittiin tiedoksi. Liisa Pulliaisen sijasta kokoukseen saapui varavaltuutettu Jarkko Wuorinen.

 Talousarvioesityksen käsittely

 Puheenjohtaja linjasi, että talousarvio käsitellään luvuittain, paitsi käyttötalousosa, joka käsitellään toimialoittain.

1. Hyvinvointialuejohtajan katsaus – hyväksyttiin esityksen mukaan.
2. Hyvinvointialueen talousarvion ja suunnitelman perustelut – hyväksyttiin esityksen mukaan.
3. Talousarvion rakenne ja sitovuus – hyväksyttiin esityksen mukaan.
4. Strategia

Asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:

• Aluevaltuutettu Minna Tikkinen (55.4): ”S.17 LISÄYS KAPPALEESEEN 4.1 Asetetut laadulliset tavoitteet – Palvelumme vastaavat asukkaiden tunnistettuun tarpeeseen ”Päivystyksen heikennyksen vuoksi panostetaan ensihoitoon ja varmistetaan riittävä määrä hoitotasoisia ambulansseja ja hoitajia erityisesti Savonlinnan seudulle.” UUSI MITTARI s. 18 Strateginen tavoite kohtaan Palvelumme vastaa asukkaiden tunnistettuun tarpeeseen. ”Ensihoidon käynnit / Kuljetukset / Kaupunkiseutu” Tavoite 2026: alueen sisäinen tasapaino.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Eija Stenberg, Merja Munck, Olli-Pekka Kristiansson, Pekka Kilpeläinen, Kirsti Laamanen, Panu Peitsaro, Sami Piisilä ja Kimmo Jaatila.
• Aluevaltuutettu Minna Tikkinen (55.12): ”S. 18 alk. Lisätään strategian arvoihin pohjautuvat (asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus) liittyvä poikkihallinnollinen, kaikille palvelualoille yhteinen strateginen tavoite. Kohtaan: Olemme luotettava ja osallistava kumppani (s. 18) ja toimialoille toiminallisiin tavoitteisin: s. 29 (sosiaalipalvelut), s. 39 (ikääntyneiden palvelut), s. 45 (terveyspalvelut), s. 54 (pelastus- ja turvallisuuspalvelut), s. 59 (konsernipalvelut soveltuvin osin esim. digitaaliset palvelut). MITTARI: "Palveluiden käyttäjät kokevat saaneensa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja vaivattomasti / kaupunkiseutu." Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Eija Stenberg, Merja Munck, Kimmo Jaatila, Olli-Pekka Kristiansson, Panu Peitsaro, Sami Piisilä ja Pekka Kilpeläinen.

Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, joten asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että ensin käsitellään Minna Tikkisen muutosesitys numero 55.4 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Tikkisen muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 56 ääntä, joista 40 JAA -ääntä ja 16 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Minna Tikkisen muutosesitys numero 55.12 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Tikkisen muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 45 JAA -ääntä ja 13 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

5. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta – hyväksyttiin esityksen mukaan.
6. Henkilöstö – hyväksyttiin esityksen mukaan.
7. Käyttötalousosa

Asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:

• Aluevaltuutettu Eija Stenberg (55.8): ”Sopeutustoimet 24.11.2025 Hallituksen esittämät sopeutustoimet laitetaan uudelleen valmisteluun. Uudelleen valmistelu koskee kaikkia niitä kohtia, joihin on muutoksia tulossa. Kaikkiin sopeutusesityksiin tulee laatia selvät ja laajat vaikutusten arvioinnit. Esityksissä ei ole millään tavoin huomioitu laajalti soputuksien vaikutuksia, ilmeisesti hallitus on ohittanut esitykset ilman enempiä huomioitta.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Olli-Pekka Kristiansson, Minna Tikkinen, Pekka Kilpeläinen ja Merja Munck.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi koskeva esitys, joten asiasta käytävä keskustelu on rajattava siihen. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja esitti asian ratkaisemista äänestyksellä siten, että asian käsittelyn jatkaminen (aluehallituksen pohjaesitys) on JAA ja Eija Stenbergin uudelleenvalmistelua koskeva esitys (55.8) on EI. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 53 JAA -ääntä ja 5 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan.

Sosiaalipalvelut 7.1

Asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:

• Aluevaltuutettu Tanja Hartonen (55.6): ”Käsittely kohdassa 7.1 LIITE 2 s.29 : TALOUSARVIO: Sosiaalipalvelut, vammaispalvelut; vammaisten työ- ja päivätoiminta ja LIITE 3: Sopeutustoimet; sosiaalipalvelut, kohta 28: vammaispalvelut, avopalvelut: päivätoimintayksiköiden vähennys alueella. MUUTOSESITYS: Vammaisten työ- ja päivätoimintaa ei lakkauteta Juvalla, Mäntyharjussa, Puumalassa, Kangasniemellä eikä Kerimäellä. PERUSTELU: Esityksenä on viiden toimintayksikön sulkeminen Mäntyharjussa, Juvalla, Kangasniemellä Puumalassa ja Kerimäellä. Esityksessä toiminta keskitetään maakunnan kaupunkeihin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Päivä- ja työtoiminnan lakkautus koskee kaikkiaan 99 asiakasta ja 14 työntekijää. Jos asiakkaat ohjataan keskitetysti kaupunkien päivä- ja työtoiminta yksiköihin, matkojen pidentyessä mielekäs arjen rytmi muuttuu ja myös fyysinen aktiivisuus vähenee. Päivä- ja työtoiminta tarjoaa monelle itsenäisesti asuvalle asiakkaalle mielekästä tekemistä, aterian, arjenhallintaan tukea ja sosiaalisia kontakteja. Pelkästään Mäntyharjussa kymmenen yli 65-vuotiasta jää pois toiminnasta ja noin 30 henkilöä aloittaa taksirallin. Osa päivätoiminnan asiakkaista käyttää pyörätuolia tai muuta apuvälinettä. Invatakseista on nyt jo pulaa ja kuljetusjärjestelyt tulevat olemaan hyvin haastavia. Työntekijöille on jo 26.11 tarjottu uutta työtä muusta kohteesta mm. varahenkilöstöstä. Mikä on siis todellinen henkilöstösäästö? On myös perusteltua kysyä, miten henkilöstöresurssit riittävät isommassa yksikössä yksilölliseen huomiointiin, jota kehitysvammainen asiakas tarvitsee. Kuuleminen oli yhteinen tilaisuus kaikkiin lakkautettaviin yksiköihin TEAMSIN välityksellä. Tilaisuudelle oli varattu aikaa vain 60 minuuttia, joten aitoon keskusteluun ja vaikutusten arviointiin ei ollut aikaa. 11 kuntaa on allekirjoittaneet kannanoton (liitteenä), jossa vetosivat, että esitys tulee hylätä tai palauttaa perusteelliseen uuteen valmisteluun. Vammaispalvelujen kustannukset ovat hyvin pieni osa Eloisan kokonaisbudjetista. Eloisan alueen vammaisten asukkaiden kohdalla tulee noudattaa YK.n vammaisoikeuksien sopimusta yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Mikä näiden säästöjen inhimillinen hinta on vammaisille henkilöille, joiden kyky sopeutua uusiin asioihin ja muutoksiin on usein heikko. Aluevaltuuston tulee punnita, mitä tulee maksamaan, kun alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt kuljetetaan takseilla Juvalta, Mäntyharjusta, Puumalasta, Kangasniemeltä ja Kerimäeltä keskitetysti maakunnan kaupunkeihin. ESITYS: Esitys siis on, että vammaispalveluiden työ- ja päivätoiminnalle varataan määrärahat toiminnan jatkamiselle ja perutaan yksiköiden lakkautukset. Toiminta on tärkeää vammaisten ihmisten lähipalvelua!”. Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Satu Taavitsainen, Marjaana Huhtinen, Eija Stenberg, Olli-Pekka Kristiansson, Minna Tikkinen, Kirsti Laamanen, Kari Mouhu ja Pekka Kilpeläinen.
• Aluevaltuutettu Pekka Kilpeläinen (55.9): ”Vastaesitys Sivu 31 Vammaispalvelut ja Vaalijalan osaamiskeskus Vammaispalvelut, avopalvelut Päivätoimintayksiköiden vähennys alueella Touhutupa Kerimäki, Savonlinna Vammaisten päivätoiminnan yksiköt palvelevat asiakkaita, jotka eivät itse pysty puolustamaan palvelujaan ja tarvitsevat sosiaalista vuorovaikutusta sekä arjen tukea. Eloisan vastuulla on varmistaa, ettei säästöjä kohdisteta näihin yksiköihin. Vammaispalveluiden osalle ei säästöjä tule kohdentaa, vaan järjestetään edelleen turvalliset palvelut, säilyttäen lähityöpaikat. Säästökohteita etsitään muun muassa muuttamalla palveluiden tuotantotapoja. Kerimäellä on vain yksi yli 65-vuotias asiakas, jolle voidaan edelleen järjestää päivätoimintaa osallisuuden tuen perusteella. Kaikki vammaiset henkilöt tarvitsevat jollain tavoin tukea, eikä omaisilla ole aina mahdollisuutta järjestää sitä. Esitän, ettei päivätoiminnan yksikköä Touhutupaa Kerimäellä lakkauteta. Käynnistetään myös Savonlinnan kaupungin kanssa neuvottelut, kaupungin osallistumiseen hyvinvoinnin näkökulmasta yhteistyöhön yli 65-vuotiaitten päivätoiminnan osalta.” Tehtyä esitystä kannattivat aluevaltuutetut Eija Stenberg, Olli-Pekka Kristiansson, Tanja Hartonen, Merja Munck ja Minna Tikkinen.
• Aluevaltuutettu Eija Stenberg (55.7): ”sivu 26 Vammaispalvelut Liikumisen tuen palvelut. Vammaisten liikkumisen tuen palveluista on tehtävä vaikutusarviointi ja selvitettävä kyytien toimivuus ensin. Säästöt vievät kuljetuksia entistä huonompaan suuntaan. Vammaisten kyytipalveluiden osalta on tullut paljon tietoa, etteivät palvelut toimi muualla, kuin Mikkelin keskustassa. Nyt esitetään kokonaisuuteen 600 sadan tuhannen euron säästöjä. Kuljetuspalveluiden kehittäminen tulee aloittaa siitä, että kuljetukset toimivat. Nyt ei näin ole. Onko asiaa selvitetty ja pyritty oikaisemaan, että kaikille kyydit tulevat ajoissa. Mitä tapahtuu, kun kyyti ei tule. Ei mitään, Eloisalla ei ohjetta korvaavia kyytejä varten. Asiakas saattaa odottaa tunteja, jos kyytiä ei edes ole tulossa. Nykyisellään palvelu ei ole toimiva.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Olli-Pekka Kristiansson, Kimmo Jaatila, Merja Munck, Minna Tikkinen, ja Pekka Kilpeläinen.

Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tehty kolme kannatettua muutosesitystä, joten asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että ensin käsitellään Tanja Hartosen muutosesitys numero 55.6 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Hartosen muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 38 JAA -ääntä ja 20 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Pekka Kilpeläisen muutosesitys numero 55.9 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Kilpeläisen muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 49 JAA -ääntä ja 9 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Eija Stenbergin muutosesitys numero 55.7 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Stenbergin muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 46 JAA -ääntä ja 12 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Asiasta käytyjen äänestysten jälkeen aluevaltuutettu Eero Sistonen teki seuraavan ponsiesityksen (55.11): ”Talousarvio ponsiesitys eräisiin palveihin liittyen (Kaksi osainen) 1. ”Vammaisten päivätoiminnan uudistus ja yksiköiden lakkauttaminen” Muutoksen kohteena oleville asiakkaille varataan mahdollisuus osallisuutta tukevaan toimintaan asiakkaan niin halutessa lähellä omaa luontaista elinympäristöä. Pyritään asiakkaiden osalta huomioimaan yksilöllisen palvelun tarve ja mahdollisimman hyvin vastaamaan siihen. Selvitetään paikallisten yhdistysten ja toimijoiden mahdollisuus tukea ja tuottaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä palveluita vuoden 2026 alkupuolella. 2. ”Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toiminnan jatkuminen Ristiinassa ja muissa vastaavissa paikoissa” Matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoiminnan mahdollistamiseen selvitetään toimintatapoja lähellä asiakkaiden elinympäristöä.” Tehtyä ponsiesitystä kannattivat aluevaltuutetut Tapio Honkamaa, Mirja Anunti-Virta, Kari Mouhu, Kirsi Olkkonen, Tuukka Suomalainen, Viivi Immonen, Hannu Auvinen, Tommi Vehmala, Marjaana Huhtinen, Sanna Korhonen, Sanni Saari, Essi Häyrinen, Jatta Juhola, Arto Sepponen, Mikko Hokkanen ja Kirsti Laamanen.

Puheenjohtaja esitti, että ponsiesityksen lisääminen ratkaistaan siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja ponsiesityksen lisääminen on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 3 JAA -ääntä, 51 EI -ääntä ja 4 tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että Eero Sistosen esittämä ponsi lisätään aluevaltuuston päätökseen.

Merkitään, että aluevaltuutettu Satu Taavitsainen jätti sosiaalipalveluja koskevaan päätöskohtaan eriävän mielipiteen: ” Jätän eriävän mielipiteen, koska koen, että päätös keskittää vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaa kertoo laajemmasta suunnasta, jossa taloudelliset perusteet asetetaan ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden edelle. Etelä-Savossa puhutaan paljon lähipalveluista, mutta juuri ne palvelut, jotka merkitsevät eniten kaikkein haavoittuvimmille, kaventuvat ensimmäisinä.

Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten arki ei ole siirrettävissä kartalla pisteestä toiseen. Heidän elämänsä rakentuu rutiineista, tutusta ympäristöstä ja siitä, että he voivat osallistua oman yhteisönsä elämään turvallisesti ja kohtuullisen matkan päässä kotoa. Kun palvelut siirretään maakunnan keskuksiin, moni menettää sen tuen, jonka varaan koko arki rakentuu.

YK:n vammaissopimuksen artikla 19 velvoittaa turvaamaan vammaisille ihmisille oikeuden elää osana omaa yhteisöään ja saada tarvitsemansa tuen siellä, missä he asuvat. Kun palvelut keskitetään kauas, tämä oikeus ei tosiasiassa toteudu.

Hyvinvointialueen päätöksenteon pitäisi perustua siihen, että heikoimmassa asemassa olevien oikeudet turvataan ensin, ei viimeiseksi.

Eriävä mielipiteeni ei ole vastalause pelkästään tätä päätöstä kohtaan, vaan muistutus siitä, että vammaisten ihmisten oikeus lähipalveluihin on osa sivistyneen yhteiskunnan ydintä. Eloisan on kyettävä suojelemaan heitä, joilla on vähiten mahdollisuuksia puolustaa itseään. Tämän vuoksi en voi hyväksyä tehtyä päätöstä.”

Ikääntyneiden palvelut 7.2 – hyväksyttiin esityksen mukaan.

Terveyspalvelut 7.3

Asiasta käydyn keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:

• Aluevaltuutettu Kirsti Laamanen (55.10): ” Muutosesitys: Akuuttipalvelut: Punkaharjulla operoiva yksikkö muuttuu kahdella ensihoitajalla 24/7 toimivaksi yksiköksi aiemman 24/7 moniammatillisen yksikön sijaan. Perustelut: Pelastajan rekrytointi haasteellista ko. yksikköön; kaksi ensihoitajaa ympärivuorokautisesti korvaa aiemman moniammatillisen yksikön. Punkaharjulla operoiva 24/7 yksikkö turvaa laajan ja vesistöjen pirstoman Itäisen alueen palvelujen saatavuuden ja varmistaa riittävät ja kokonaistaloudelliset siirtokuljetukset. Tällä muutoksella moniammatillisesta 24/7 yksiköstä kahden ensihoitajan 24/7 yksiköksi säilytetään SOTE integraatio muihin kotiin viettäviin päivystyksellisiin palveluihin (liikkuvan sairaalan, kotihoidon ja sosiaalipäivystyksen tukeminen). Riskit ja epävarmuudet yksikön muuttamisesta ympärivuorokautisesta yksiköstä 12/7 yksiköksi olisivat kohtuuttomia ajatellen alueen väestöä ja Punkaharjun ja lähialueen suuria teollisuus- ja PK-yrityksiä. Varsinkin kesäaikaan (kausivaihtelu) muutos aiheuttaisi turvallisuusriskin. Eloisan hallituksen esityksessä kaavailtu muutos 12/7 yksiköksi kuormittaisi lisäksi muita ensihoitoyksiköitä. Maan hallituksen tekemien lainsäädännöllisten muutosten seurauksena Savonlinnan sairaalassa ja päivystysosastolla tapahtuvilla sopeutuksilla on mitä todennäköisimmin vaikutus ambulanssikuljetuksiin niitä lisäävästi. (so. palvelujen heikentyminen ja henkeä uhkaavien sairaustapausten sairaalahoitoon pääsyn viivästyminen etäisyyksien kasvaessa) Eloisa ei voi nojata Itäisellä alueellaan rajanaapureina toimivien EKHVA:n ja SIUN SOTE:n ensihoitopalvelujen yhteistoimintaan , sillä sotesektorin ja palo- ja pelastustoimen säästövaateet rasittavat kaikkia hyvinvointialueita heikentäen yleistä turvallisuutta. EKHVA:n kaavailut kahden yksikön vähentämisestä on riski koko alueellemme. Henkeä uhkaavien, ns korkeariskisten tehtävien hoidon suhteen tulee Eloisan alueella mahdollisimman hyvin toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Kate kustannusvaikutusten kompensoimiseksi esitetään löydettäväksi erikoissairaanhoidon ja muiden sairaaloiden (erityisesti KYS, referoiden Heikki Lainetta howspacessa) ostopalveluista; ja viestintäresurssien sopeutuksesta. (Laskennallisesti 5 hlö, 300 000e; 24/7 vaatii yht. 8-10hlö) Lisäksi Kela korvaa jokaisen ambulanssin kansalaistehtävän suoritteen Valtioneuvoston Asetuksessa sairaankuljetuksen kustannusten korvaustaksasta esitettyjen ja laskettujen perusteiden mukaisesti. Käytännössä lähtömaksu, toisen sairaankuljettajan lisämaksu ja aikaperusteinen puolen tunnin laskutusjakso sekä odotusajan laskutus sekä kilometrilaskutus tuovat Eloisalle tuloa. Sen sijaan esimerkiksi vakavassa sydäninfarktissa tai pahoissa onnettomuuksissa hoidon viivästyminen johtaa helposti kalliisiin (jopa 5000-10 000e/vrk) erikoishoitoihin ja pahimmassa tapauksessa menehtymiseen. Punkaharjun sopimuspalokunnan suorituskyky ensivastetehtävissä on erinomainen, mutta sen keinot elintoimintojen ylläpitäjänä ovat rajalliset ambulanssin tuloa odotellessa. Sopimuspalokunnan ensivastevalmiustasoa ei voida pitää perusteena Punkaharjun yksikön toimintavalmiuden supistamiselle 12-tuntiseksi. Ensivasteyksikkö ei ole kuljettava yksikkö. Ensihoitopalvelu on valmiusorganisaatio, jonka toiminnan vasteaikoja ei tule suunnitelluilla heikennyksillä pidentää.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut
• Aluevaltuutettu Eija Stenberg (55.2): ” Punkaharjun pelastuspalvelut. Punkaharjulla säilytetään moniammatillinen operoiva yksikkö, jolla varmistetaan alueen asukkaiden ja yrityksien turvalllisuus kaikkina vuorokauden ja vuoden aikoina. Punkaharjun pelastustoimessa tulee olle edelleen operoiva moniammatillinen 24/7 ensihoitoyksikkö. Suuret mekaanisen metsäteollisuuden tehdasyksiköt Punkaharjulla on huomioitava riskien arvioinnissa. Henkilöstöä on suuret määrät alueella erivuoroissa, joten on vastuuntonta heikentää palvelut minimaaliseksi. Esimerkkinä voin mainita kuivaajan räjähdysmäinen tulipalo, pöylyräjähdys tai muu vastaava akuuttitilanne aiheuttaa pahat ongelmat. Säästöjä voidaan hakea vainajien kuljetuksien alueellisella kilpailutuksella.” Tehtyä muutosesitystä kannatti aluevaltuutettu Tuukka Suomalainen.
• Aluevaltuutettu Eija Stenberg (55.3): ”Sivu 47 Sotekeskuspalvelut: Suun terveydenhuollon palveluverkon tiivistäminen. Punkaharjun ja Enonkosken hammashoidon palveluihin ei tehdä muutoksia. Punkaharjulla tarvitaan hammashoidon palvelut. Siirtämällä palvelut edemmäksi monet jättävät hakeutumatta palveluiden äärelle. Suun terveydenhuolto tulee olla osana kokonaisvaltaista terveyden tarkastelua. Koulujen oppilaat tarvitsevat myös hoitoja, joten on väärin viedä lähipalvelut pois heidänkin näkökulmasta. Säästöjä tulee hakea Eloisan markkinointia vähentämisellä ja konsernipalvelujen kehittämisellä.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Kimmo Jaatila, Pekka Kilpeläinen, Merja Munck ja Olli-Pekka Kristiansson.
• Aluevaltuutettu Eija Stenberg (55.5): ” sivu 47 Akuuttipalvelut : Savonlinnan päivystysosaston henkilöstöä ei tule entisestään vähentää muutoksessa. Viime aikoina on ollut tilanteita, jotka ovat johtuneet Savonlinnan päivystyksen heikennyksistä jatkuvien säästöjen osalta Eloisan toimissa. Savonlinnassa tulee säilyttää akuuttien/päivystysleikkauksien mahdollisuus. Yksikään ihmishenki ei saa mennä näiden tolkuttomien säästöjen vuoksi, joilla Savonlinnan sairaalan palvelut ajetaan alas. Henkilöstön vähennyksellä kasvatetaan vain ja ainoastaan jäljelle jäävien työmäärää. Henkilöstö osallistetaan muutokseen ja heitä tulee kuunnella. Jos on tarvetta henkilöstöön kohdistuviin vähennyksiin, niin ne voidaan tehdä Mikkelin päivystyksen puolelta. Savonlinnassa on vähennetty henkilöstöä erittäin paljon ja siihen ei ole enää varaa.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Minna Tikkinen, Merja Munck, Olli-Pekka Kristiansson, Kimmo Jaatila ja Pekka Kilpeläinen.
• Aluevaltuutettu Merja Munck (55.1): ”Aluevaltuusto päättää, että Savonlinnan sairaalan kirurgian vuodeosasto 2A:n ja sisätautien vuodeosasto 4A:n yhdistämistä ei toteuteta. Aluevaltuusto velvoittaa hyvinvointialueen valmistelun laatimaan uuden, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin perustuvan selvityksen, joka turvaa potilasturvallisuuden, henkilöstöresurssit ja Savonlinnan sairaalan alueellisen palvelutason. Perustelut muutosesityksen lakiviittauksiin ja tutkimuksiin. 1. Potilasturvallisuus (Laki potilasturvallisuudesta 785/2021; Terverveydenhuoltolaki 1326/2010) Molemmat lait edellyttävät, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava potilasturvallisuuden varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen. Yhdistetty yksikkö ei kykenisi täyttämään näitä vaatimuksia, koska kirurgiset ja sisätautiset potilaat tarvitsevat erilaista seurantaa, laitteistoa ja osaamista. 2. Hoitohenkilöstön osaaminen ja kuormitus (Työturvallisuuslaki 738/2002) Lain mukaan työnantajan tulee huolehtia, ettei työjärjestelyillä aiheuteta kohtuutonta kuormitusta ja että henkilöstöllä on edellytykset tehdä työtä turvallisesti. Tutkimusten mukaan (esim. THL:n hoitohenkilöstön kuormitustutkimukset) joissa on todettu, että erikoisalojen yhdistäminen kasvattaa kuormitusta, heikentää työssä pysyvyyttä ja lisää potilasturvallisuusriskejä. 3. Erikoisalojen toimintojen yhteensopimattomuus. Kirurgian ja sisätautien hoitokäytännöt ja akuuttihoidon tarpeet poikkeavat merkittävästi. Useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että liian heterogeeniset potilasryhmät samassa yksikössä lisäävät hoitovirheitä ja heikentävät hoidon laatua. 4. Vaikutukset palvelujen saatavuuteen (Hyvinvointilaki 611/2021) Lain mukaan hyvinvointialueen tulee järjestää palvelut alueellisesti yhdenvertaisesti ja saavutettavasti. Osastojen yhdistäminen kaventaisi Savonlinnan sairaalan palvelukykyä ja lisäisi potilaiden ohjautumista kauemmas. Näiden pohjalta aluevaltuusto velvoittaa Hyvinvointialueen virkahenkilöitä laatimaan uuden, vaihtoehtoisiin ratkaisuja sisältävän selvityksen, jossa arvioidaan potilasturvallisuuden, henkilöstöresurssien ja alueellisen palvelutason turvaavat kehittämistoimet Savonlinnan sairaalan topiminnalle.” Tehtyä muutosesitystä kannattivat aluevaltuutetut Eija Stenberg, Minna Tikkinen, Olli-Pekka Kristiansson, Pekka Kilpeläinen ja Kimmo Jaatila.

Asiasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tehty viisi kannatettua muutosesitystä, joten asiasta on äänestettävä.

Merkitään, että aluevaltuutettu Kirsti Laamanen huomautti, että on tehty kaksi samansuuntaista muutosesitystä, joten ne tulisi äänestää vastakkain.

Puheenjohtaja esitti, että koska muutosesitykset Laamanen 55.10 ja Stenberg 55.2 koskevat samaa asiaa, ne äänestetään ensi vastakkain ja voittanut esitys äänestetään aluehallituksen pohjaesitystä vastaan. Puheenjohtaja esitti, että Laamasen muutosesitys 55.10 on JAA ja Stenbergin muutosesitys 55.2 on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 31 JAA -ääntä, 8 EI -ääntä ja 19 tyhjää. Puheenjohtaja totesi Kirsti Laamasen muutosesityksen voittaneen äänestyksen.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että äänestetään Kirsti Laamasen muutosesitys numero 55.10 aluehallituksen pohjaesitystä vastaan siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Laamasen muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 57 ääntä, joista 39 JAA -ääntä, 17 EI -ääntä ja 1 tyhjää. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Eija Stenbergin muutosesitys numero 55.3 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Stenbergin muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 57 ääntä, joista 45 JAA -ääntä ja 12 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että aluevaltuutettu Risto Rouhiainen poistui kokouksesta klo 11.30 ja varavaltuutettu Leena Kontinen (Heli Järvinen) saapui kokoukseen klo 11.30.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Eija Stenbergin muutosesitys numero 55.5 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Stenbergin muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 47 JAA -ääntä ja 11 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Seuraavana puheenjohtaja esitti, että käsitellään Merja Munckin muutosesitys numero 55.1 siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja Munckin muutosesitys on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 57 ääntä, joista 45 JAA -ääntä, 11 EI -ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Asiasta käytyjen äänestysten jälkeen aluevaltuutettu Kirsti Laamanen teki seuraavan ponsiesityksen: ” Vuoden 2026 talousarvioesitykseen on kirjattu muutoksia akuuttipalveluiden ambulanssien ja monialaisten yksiköiden resurssointiin. Valtuuston päätösten vaikutuksia varsinkin Itäisen alueen korkeariskisten eli A-luokan tehtävien sekä B-luokan tehtävien hoitoon ja potilasturvallisuuteen tulee tarkastella tiiviisti, mutta erityisesti Savonlinnan sairaalan päivystyksellisten muutosjärjestelyjen astuttua voimaan. Muutoksia on pystyttävä tekemään mikäli valtuuston linjaukset osoittautuvat kestämättömiksi. Eloisan alueen ihmisiä ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan. Lisäksi maakunnan väestökehitys ja elinvoima riippuu paljolti siitä kuinka turvalliseksi asuinpaikaksi maakuntamme koetaan.” Ponsiesitystä kannattivat aluevaltuutetut Olli-Pekka Kristiansson, Pekka Kilpeläinen, Sanna Korhonen, Tuukka Suomalainen, Sanni Saari, Arto Sepponen, Marjaana Huhtinen ja Eero Sistonen.

Puheenjohtaja esitti, että ponsiesityksen lisääminen ratkaistaan siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja ponsiesityksen lisääminen on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 58 ääntä, joista 18 JAA -ääntä, 37 EI -ääntä ja 3 tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että Kirsti Laamasen esittämä ponsi lisätään aluevaltuuston päätökseen.

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut 7.4 – hyväksyttiin esityksen mukaan.

Konsernipalvelut 7.5 – hyväksyttiin esityksen mukaan.

8. Tuloslaskelmaosa

Merkitään, että rahoitusjohtaja Arto Jalkanen toi aluevaltuustolle tiedoksi, että tuloslaskelmassa on havaittu virhe, jonka vuoksi toimintatuloihin ja toimintamenoihin tulisi lisätä 14 000 euroa. Jalkanen korosti, että havaitulla virheellä tai sen korjaamisella ei ole vaikutusta toimintakatteeseen tai tulokseen.

Puheenjohtaja teki esityksen, että havaittu virhe tuloslaskelmassa korjataan rahoitusjohtajan ehdottamalla tavalla ja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko esitys hyväksyä. Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

9. Investointiosa – Hyväksyttiin esityksen mukaan.
10. Rahoitusosa ja lainanottovaltuus – Hyväksyttiin esityksen mukaan.
11. Hyvinvointialuekonserni ja omistajaohjaus – Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Talousarviokirjasta käydyn keskustelun jälkeen aluevaltuutettu Jarkko Wuorinen teki seuraavan ponsiesityksen: ”Etelä-Savossa pitää olla, kuten on tälläkin hetkellä, kaksi erikoispalveluita tarjoavaa sairaalaa, kun otetaan huomioon saaristoisuus, sairastavuus ja ikärakenne. Savonlinnan sairaalaa ei tule viedä kohti tulevaisuutta, jossa sairaalamme on lähinnä niin sanottu terveyskeskussairaala, jossa on vain vähän erikoispalveluita. Tulevaisuudessa Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloita on kehitettävä tasapuolisesti erikoissairaaloina”. Ponsiesitystä kannattivat aluevaltuutetut Kirsti Laamanen ja Sanni Saari.

Merkitään, että aluevaltuutettu Jaana Strandman poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 11.50.

Puheenjohtaja esitti, että ponsiesityksen lisääminen ratkaistaan siten, että aluehallituksen esitys on JAA ja ponsiesityksen lisääminen on EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 57 ääntä, joista 22 JAA -ääntä, 30 EI -ääntä ja 5 tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että Jarkko Wuorisen esittämä ponsi lisätään aluevaltuuston päätökseen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn jälkeen klo 12.15–12.58.

Päätös: 

Hyväksyttiin aluehallituksen esityksen mukaan. Päätökseen liitetään Eero Sistosen, Kirsti Laamasen ja Jarkko Wuorisen ponsiesitykset käsittelytietojen mukaan.

Tiedoksi