Aluehallitus
Esityslista 03.02.2025/Asianro 23

Aluehallitus 03.02.2025     

680/02.00.00/2025  

Valmistelija Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä

Etelä-Savon hyvinvointialueen lainasalkun suuruus on n. 153 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaisia korkositoumuksia on 65 % ja lyhytaikaisia korkositoumuksia 35 %. Korkokulujen suuruus vaihtelee muuttuvakorkoisissa lainoissa ja vuosivaihtelut voivat olla suuria nykyisestä maailmantilanteesta johtuen. Korkokulut vuoden 2025 talousarviossa ovat 4,5 miljoonaa euroa, ja niiden pienentämistä selvitetään yhtenä säästötoimenpiteenä.

Etelä-Savon hyvinvointialue on selvittänyt mahdollisuuksia lainasalkun korkoriskin hallintaan ja samalla on selvitetty vaihtoehtoja vuoden 2025 rahoituskustannusten alentamiseksi. Todennäköinen ratkaisu on koronvaihtosopimus, jossa hyvinvointialue myy pankille yksipuolisen oikeuden toteuttaa koronvaihtosopimus.

Koronvaihtosopimuksen perusidea on se, että vaihtuvakorkoinen laina voidaan muuttaa kiinteäkorkoiseksi tai toisinpäin, koronvaihtosopimuksen avulla. Se on lainasta erillinen sopimus, jolla on mahdollista suojautua korkojen nousulta. Koronvaihtosopimus voidaan toteuttaa koko lainasalkulle tai vain osalle siitä. Koronvaihtosopimuksen voimassaoloaika vaihtelee, mutta on yleensä enintään 30 vuotta. Hyvinvointialueen näkökulmasta järkevä voimassaoloaika on selvityksen perusteella n. 10 vuotta.

Koronvaihtosopimuksen liittyvät riskit muodostuvat lyhyiden ja pitkien korkojen kehityksestä. Kiinteää korkoa maksavalle osapuolelle suurin riski on korkotason lasku, koska se nostaa tulevien maksuvelvoitteiden nykyarvoa. Korkotason noustessa tilanne on päinvastainen. Kun korkotaso nousee yli koronvaihtosopimuksen tason, on tämä hyvä asia kiinteän koron maksajan eli hyvinvointialueen näkökulmasta. Jos taas korkotaso on alle koronvaihtosopimuksen kiinteän koron, makaa hyvinvointialue siinä tapauksessa korkeampaa korkoa.

Koronvaihtosopimus voidaan toteuttaa joko välittömästi tai tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa toteutettava koronvaihtosopimus toimii käytännössä siten, että jos esimerkiksi kuluvan vuoden lopussa korkotaso on korkeammalla kuin valittu toteutustaso, ei tapahdu mitään. Jos taas korkotaso on vuoden lopussa matalammalla kuin toteutustaso, muodostuu hyvinvointialueelle tavallinen koronvaihtosopimus toteutustasoon. Tällöin olemassa olevien pitkäaikaisten lainojen suojausaste nousee ja rahoituskustannusten ennustettavuus paranee.

Tulevaisuudessa toteutettava koronvaihtosopimus ei ole lähtötilanteessa suojaava siinä mielessä, että pitkien korkojen säilyessä toteutustasoa korkeammalla, ei hyvinvointialueelle muodostu koronvaihtosopimusta vaan hyvinvointialue hyötyy ainoastaan maksetun preemion verran. Preemio syntyy, kun hyvinvointialue myy pankille option toteuttaa koronvaihtosopimus ennelta sovittuun korkotasoon option eräpäivänä. Tämä pienentää rahoituskulujen kokonaismäärää. Tässä on toki muistettava, että pitkien korkojen tasot muuttuvat markkinoilla jatkuvasti.

Päätökset koronvaihtosopimuksista tekee rahoitusjohtaja.

Toimivalta Hallintosääntö 68.5 §

Hyvinvointialuejohtajan esitys: 

 Aluehallitus merkitsee hyvinvointialueen lainasalkun tilanteen tiedoksi.

Päätös: 

Tiedoksi