Vanhusneuvosto
Pöytäkirja 28.11.2024/Pykälä 57

Vanhusneuvosto 28.11.2024 § 57  

3850/02.02.00/2024  

Lähtökohdat vuoden 2025 talousarviovalmistelulle ovat olleet hyvin haastavat, sillä Etelä-Savon hyvinvointialueen taseessa on vuoden 2023 tilinpäätöksessä noin 34,4 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaus ennustaa vuodelle 2024 noin 45,7 miljoonan euron alijäämää, joka toteutuessaan tarkoittaisi noin 80,1 miljoonan euron kumulatiivista alijäämää vuoden 2024 tilinpäätöksessä.

Taloussuunnitelma on hyvinvointialuelain 115.2 §:n mukaan laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.

Aluevaltuusto on päättänyt useista talouden sopeutustoimista 7.10.2024. Osa esitetyistä sopeutustoimista palautettiin valmisteluun ja mahdolliset lisäsopeutustoimet käsitellään talousarviopäätöksen yhteydessä 11.12.2024.             

Esitys: 

 Vanhusneuvosto käy keskustelun hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimista.

Käsittely:

 Merkitään, että vanhusneuvosto tutustui hyvinvointialueen asukkaille suunnatun sopeutustoimia koskevan kyselyn tuloksiin. Esitys pöytäkirjan liitteenä.

 Puheenjohtaja toi esille, että ikäihmisten palveluissa on siirrytty laitoshoidosta kevyempiin hoitomuotoihin, kuten perhehoitoon ja yhteisölliseen palveluasumiseen. Tämä suunta on hyvä, sillä ikäihmiset haluavat asua mahdollisimman pitkään kotona. Kuitenkin tähän liittyy useita huolia ja riskejä:

• Yksinasuminen, huono kunto ja iäkkäät omaishoitajat voivat aiheuttaa ongelmia, erityisesti jos yhteydet ovat huonot, omaiset asuvat kaukana, matkat ovat pitkiä syrjäseuduilta eikä käytössä ole autoa. Palvelut voivat myös karata kauemmaksi.
• Pienillä paikkakunnilla on vain yksittäisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, ja niiden loppuminen vaikuttaa mielialaan. Palveluita joudutaan hakemaan kauempaa, mikä tuo mukanaan matkakustannuksia.
• Kunnon huonontuessa ikäihminen ei välttämättä selviä kotona, eikä kotiin saada riittävästi hoitoa ja apua.
• Usein joudutaan odottamaan paikkaa, mikä voi aiheuttaa sen, että omaishoitaja ei saa vapaapäiviä, kun paikkoja ei ole riittävästi.
• Ikäihmisten määrä kasvaa ja palvelun tarve lisääntyy.
• Palveluasunnoissa henkilökunnan mitoitus laskee, ja vähenevälle henkilökunnalle työt kasaantuvat.
• Ikäihminen voi joutua palveluasuntoon kauas kotikunnasta, mikä herättää kysymyksen valinnanvapauden todellisuudesta.
• Sairaalasta kotiutuessa, erityisesti leikkausten jälkeen, kaikki eivät selviydy kotona avusta huolimatta. Tällöin tarvitaan perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja, jotka ovat edullisempia odottaa pysyvämpää paikkaa. Kotiutuessa on tärkeää saada aktiivista kuntoutusta, ohjausta ja seurantaa. Jos tämä ei toteudu, kunto laskee. Fysioterapia on tärkeää.
• Ikäihmiset eivät aina pysty itse kuntoutumaan heikon voinnin vuoksi, vaan tarvitsevat siihen apua.
• Ennaltaehkäisy on yleisesti tärkeää, kuten kaatumisriskin ehkäisy.
• Henkilökunnan riittävyys kotihoidossa on huolenaihe, erityisesti pitkien matkojen alueilla.
• Perusterveydenhuollossa tuttujen henkilöiden merkitys korostuu ja luo turvaa, esimerkiksi tiimimallissa, jossa ikäihmisiä hoitavien ryhmässä tunnetaan asiakas ja pystytään helpommin vastaamaan senhetkiseen tarpeeseen.
• Palvelussa tulee huomioida inhimillinen näkökanta ja omaiset.

Päätös: 

 Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Tiedoksi