Aluehallitus
Pöytäkirja 29.01.2024/Pykälä 23

Aluehallitus 29.01.2024 § 23  

10606/00.02.10/2023  

Valmistelija vt. hankinta- ja talousjohtaja Tiia Tamlander, 040 571 1983

Hyvinvointialueen kassanhallinta ja maksuvalmiuden hoito edellyttävät joustavaa ja kustannustehokasta lyhytaikaisen rahoituksen hankintainstrumenttia.

Etelä-Savon hyvinvointialueen hallintosäännön 68 §:n mukaan hyvinvointialueen rahavaroja hoidetaan siten, että maksuvalmius on varmistettu, maksuliikenne on ajan tasalla, lyhytaikaiset lainat on suunniteltu ja rahavarat sijoitettu hyvinvointialueen hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Pitkäaikaisen lainan käyttäminen on sallittua ainoastaan investointien rahoittamiseen, eli käyttötalouden rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden rajoissa. Muilta osin aluevaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Aluehallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen aluevaltuuston hyväksymiä periaatteita. Aluehallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Muutoin hyvinvointialueen rahavaroista vastaa aluehallitus. Rahavarojen käytännön hoitamisesta vastaa rahatoimesta vastaava viranhaltija.

Aluevaltuuston 13.6.2023 § 38 hyväksymien kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden kohdan 3.1 mukaan hyvinvointialueen maksuvalmius turvataan varmistamalla riittävän suuret ja likvidit kassavarat käyttöönottamalla hyvinvointialuetodistusohjelmat sekä tarvittaessa lyhytaikaista tili- ja/tai luottolimiittiä. Periaatteiden kohdan 2.3 mukaan hyvinvointialueen lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen käytetään ensisijaisesti hyvinvointialuetodistuksia, jotka ovat hyvinvointialueen liikkeelle laskemia velkasitoumuksia. Aluevaltuusto päättää todistusohjelmasta, joka tehdään kunkin rahalaitoksen kanssa erikseen ennen todistusten liikkeellelaskua.

Voidakseen hankkia lyhytaikaista rahoitusta hyvinvointialuetodistuksilla on hyvinvointialueen solmittava vastapuolena toimivan rahoituslaitoksen kanssa puitesopimus hyvinvointialuetodistusten liikkeellelaskusta laatimalla hyvinvointialuetodistusten liikkeeseenlaskemista koskeva sopimus. Puitesopimuksen suuruus, joka vastaa samanaikaisesti liikkeessä olevien hyvinvointialuetodistusten yhteenlaskettua enimmäismäärää eli limiittiä, sovitaan rahalaitoksen kanssa hyvinvointialueen tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialuetodistus on jälkimarkkinakelpoinen haltijavelkakirja, jolla liikkeellelaskija eli hyvinvointialue lainaa rahaa markkinoilta. Hyvinvointaluetodistusohjelma on rinnastettavissa rahamarkkinoilla kuntien ja kuntayhtymien kuntatodistuksiin, pankkien velkasitoumuksiin, yritysten yritystodistuksiin ja valtion velkasitoumuksiin. Hyvinvointialuetodistus on joustava ja nopea tapa hankkia lyhytaikaista alle 12 kuukauden rahoitusta.

Hyvinvointialuetodistusohjelma on maksuton eikä puitesopimuksen laatiminen ja voimassaolo siten itsessään aiheuta hyvinvointialueelle kustannuksia. Hyvinvointialuetodistuksella otetuista lyhytaikaisista lainoista maksetaan korkoa ja laina-aika on enintään yksi vuosi. Hyvinvointialueen rahoituskustannus määräytyy liikkeellelaskuhetken markkinakoron mukaan. Tällä päätöksellä hyvinvointialue ei vielä nosta lyhytaikaista lainaa, vaan päättää sen mahdollistavista puitesopimuksista. Todistusohjelman perustamiselle ja todistuksille ei edellytetä vakuuksia.  Rahoituslaitos vastapuolena takaa jälkimarkkinat hyvinvointialueen liikkeeseen laskemille hyvinvointialuetodistuksille sitoutumalla ostamaan ne ilmoitetulla markkinakorolla. Hyvinvointialue päättää todistusten liikkeellelaskun yksityiskohdista, kuten määrästä, ajankohdasta ja laina-ajan pituudesta todistusohjelman puitesopimusehtojen puitteissa. Kilpailun ja likviditeetin varmistamiseksi hyvinvointialuetodistusohjelmien perustaminen on syytä tehdä useiden Suomessa aktiivisesti hyvinvointialue- ja kuntatodistuskauppaa käyvien rahoituslaitosten kanssa. Näin hyvinvointialuetodistuksin hankittavan rahoituksen hintataso on kilpailutettavissa sujuvasti.

Hyvinvointialueen lyhytaikaisen rahoituksen hankkimiseksi esitetään avattavaksi hyvinvointialuetodistusohjelmat seuraavien rahoituslaitosten kanssa: Danske Bank A/S Suomen sivuliike, Kuntarahoitus Oyj, Nordea Bank Abp Oy ja OP Ryhmä (Etelä-Savon alueella OP Suur-Savo). Rahoituslaitoskohtaiseksi limiitiksi esitetään 110 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 1,5 kuukauden keskimääräisiä käyttötalousmenoja Etelä-Savon hyvinvointialueella. Kaikilta rahoituslaitoksilta nostetun lyhytaikaisen rahoituksen yhteismäärän enimmäisraja on syytä asettaa samalle tasolle kuin rahoituslaitoskohtainen limiitti, jotta rahoituslaitoskohtaisen enimmäismäärän täyttyminen ei estäisi lyhytaikaisen rahoituksen kilpailutustilanteessa edullisimman tarjouksen antaneen toimijan valitsemista.

Toimivalta                           Aluevaltuuston 13.6.2023 § 38 hyväksymien kokonaisvarallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden kohdan 2.3 mukaan aluevaltuusto päättää [hyvinvointialue]todistusohjelmasta, joka tehdään kunkin rahalaitoksen kanssa ennen todistusten liikkeellelaskua.

Hyvinvointialuejohtajan esitys: 

 Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää
1. hyväksyä lyhytaikaista rahoitusta varten perustettavaksi hyvinvointialuetodistusohjelmat seuraavien rahoituslaitosten kanssa: Danske Bank A/S Suomen sivuliike, Kuntarahoitus Oyj, Nordea Bank Oyj ja OP Suur-Savo.
2. asettaa rahoituslaitoskohtaiseksi limiitiksi 110 miljoonaa euroa;
3. asettaa kaikilta rahoituslaitoksilta nostettuna olevan lyhytaikaisen lainan yhteenlasketuksi enimmäismääräksi 110 miljoonaa euroa; ja
4. valtuuttaa vt. hankinta- ja talousjohtajan allekirjoittamaan rahoituslaitosten kanssa solmittavat hyvinvointialuetodistusohjelmia koskevat sopimus- ja todistusasiakirjat.

Käsittely: Merkitään, että konsernipalvelujen toimiajohtaja Sami Sipilä selosti asiaa kokouksessaja vastasi hallituksen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Päätös: 

 Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Tiedoksi